Potilaselämää

Viikon verran olemme eläneet poikkeustilassa. Rassen molemmat kädet ovat poikki, tai luut menivät sijoiltaan, joten molemmat kädet ovat kipsissä.

Viime lauantaina Rasmus yritti tehdä voltin jättitrampoliinilla. Voltti jäi lyhyeksi ja Rasmus tukeutui käsiinsä alastullessaan. Seurauksena oli ambulanssimatka paikalliseen sairaalaan. Itse saavuin paikalle, kun Rasmus makasi ensiapuasemalla sängyssä kivusta ulvoen ja odottaen pääsyä röntgeniin.  Kuvauksen jälkeen kaikki sujuikin nopeasti, kipulääkettä suoneen, väliaikaiset kipsit käsiin ja ortopediselle osastolle odottamaan  varsinaista operaatiota. Valitettavasti  Rasmus oli syönyt  päivällä, joten nukutusta ei voitu laittaa vasta kun ilta kymmeneltä.

Molemmat käsien luut saatiin paikalle nukutuksessa, onneksi leikkausta ei tarvittu. Ystävällinen lääkäri oli tyytyväisen näköinen saapuessaan raportoimaan meille operaatiosta, joka oli ilmeisesti mennyt paremmin kuin hän oli uskaltanut toivoakaan. Lisäksi saimme kuulla, että sattumoisin olimme päätyneet aivan oikeaan paikkaan, sairaala on erikoistunut ortopediaan ja siellä hoidetaan alueen kaikki vaikeimmat tapaukset.

Rasmus vietti kaksi kaksi yötä sairaalassa ja yhden piiitkäään päivän.  Potilas tylsistyi noin kolmessa tunnissa videoiden tuijotteluun ja Harry Potterin kuunteluun.  Maanantaiaamuna saimme kärttyisen pojan vihdoin kotiin. Käsiä särki ja niiden kaikkinainen liikuttelu teki kipeää. Koulua ei voinut ajatellakaan. Onneksi muutamassa päivässä kivut hävisivät ja Rasmuksesta kuoriutui taas jälleen hassutteleva pikkupoika. Kouluun Rasmus pääsi torstaina ja ensi viikko olisi tarkoitus olla jo täydet päivät.

Itse olen saanut selittää valehtelematta ainakin 30 kertaa mitä oikein tapahtui. Olen hionut juonta sanakirjan avustuksella, ja kertomukseni alkaa olla lähes täydellinen. Kaikki osoittavat mitä suurinta myötätuntoa. Rasmus sanookin, että koulussa on lähes rasittavaa, kun ei saa tehdä itse mitään.  Heti kun vähän liikahtaakaan, niin joku ryntää avuksi. Lisäksi, jos emme sitä jo ennen olleet, nyt meidät ainakin tietävät kaikki. Olemme suorastaan kuuluisia. Olemme se suomalainen perhe ja Rasmus on se suomalainen poika, jolta menivät molemmat kädet poikki! Paikallislehden toimittajia tässä vain odotellaan paikalle.

Rasmus sairaalassa toipumassa nukutuksesta ja alhalla Rasmus viikon jälkeen operaatiosta.